Työturhaumaa

17+0

Teen asiantuntijatyötä. Projekteja ja projekteja, niin kuin tänä päivänä taitaa suurin osa ihmisistä tehdäkin. Yleensä meillä töissä kaikki (12 hlö) tekevät montaa projektia yhtä aikaa. Näin minullakin oli aiemmin, kunnes viime maaliskuussa siirryin tekemään lähes 100 % työajalla yhtä kohtuullisen laaja-alaista projektia.

Projektiin alun perin valittu työntekijä lähti virkatöihin ja minut pestattiin kesken projektin hänen paikalleen talon sisältä. Projekti on ollut mielenkiintoinen ja haastava ja sen lopputuloksena syntyy laaja (noin 80-100 -sivuinen) loppuraportti, johon osa osioista tulee ostopalveluna, osa projektin osatoteuttajilta ja iso osa täältä talon sisältä. Kirjoittajia on talon sisällä allekirjoittaneen lisäksi kaksi esimiestäni.

Olen itse asettanut tavoitteeksi, että raportti olisi kasassa vähintään omien kirjoitushommieni osalta häihin mennessä. Häämatkaviikkomme jälkeen viikolla 12 sen pitäisi olla lausuntoja varten kasassa ja jaettavissa maailmalle kommentoitavaksi.

Ulkopuolisten kirjoittajien osiot ovat tulleet ajallaan ja olen tuonut myös heille aikataulun esille. Esimiesten kiireiden vuoksi heidän omia osioitaan ei ole kuulunut (eikä kuulu ajoissa). Eilen kyselin niiden perään ja nyt alkaa vaikuttaa siltä, että osa niistä kirjoitushommista kaatuu tässä vaiheessa minulle. Arvasin tämän jo marraskuussa ja olen useaan otteeseen tuonut esiin, että mikäli ne siirtyvät minun vastuulleni, haluan tiedon siitä hyvissä ajoin. Viikko ennen ei ole hyvissä ajoin mielestäni, kun aikaa olisi ollut monta kuukautta.

Nyt omat työni seisovat ja odottavat heidän tekstejään ja heiltä tulee jatkuvasti kiireisiä viestejä, kuinka tekstien toimitus aina vaan siirtyy ja siirtyy. Todella turhauttavaa istua pöydän takana ja odottaa, että joku tekisi sen mitä on luvannut ja kun se lupaus ei sitten toteudu, niin omat suunnitelmat ja aikataulut (jotka olen siis itselleni luonut ja tuonut esiin jo marraskuussa) menevät uusiksi viime tingassa. Ja kaikki viivästyminen koskee tietysti myös talon ulkopuolisia tahoja ja vähentää heidän lausunto- ja kommentointiaikaansa (mikä tietysti henkilöityy minuun, joka olen aikataulut luvannut)...

Noh, tämä projekti on päättymässä juuri sopivasti kesällä niin, että pistän projektin pakettiin ja jään sitten lomille, ensin kesä- ja sitten äitiyslomalle. Itse tekemässäni aikataulussa on väljyyttä, mutta olen halunnutkin tehdä niin. Aina tuppaa tulemaan viivästyksiä, mutta sitä en oikein siedä, että ne johtuisivat minusta.

Esimieheni ovat molemmat hirmu mukavia ja ihania ihmisiä, mutta aivan liian kiireisiä. Ottavat itselleen liikaa tehtäviä projekteihin ja keskittyvät silti kaikki päivät verkostoitumisiin ja uusien projektien valmisteluihin (kuten esimiesten kuuluukin). On todella ärsyttävää ja turhauttavaa patistella pomojaan tekemään omat osansa käynnissä olevaan projektiin, kun koko ajan on "jotain tärkeämpää" menossa. Tänään iltapäivällä vihdoin saan pomon aikaa tunnin tälle asialle. Sitten selviää, miten suossa omat aikatauluni ovat ja saanko sittenkään työn puolesta stressittömiä häitä ja huoletonta häämatkaa.

Puuh. Purkaus. (ja aikamoinen sivupurkaus varsinaiseen blogiaiheeseen nähden, mutta pakko päästä johonkin purkamaan)

Olen suunnitellut jääväni lomalle juhannuksena, äitiysloma alkaa sitten 7.7. Jos näin mennään, niin loman alkuun on 14 viikkoa. Kunpa ne viikot kuluisivat yhtä nopeaan kuin muutama viime viikko.