nega

joo... taas alkaa tuntua siltä, että tämä meidän projekti tulee ottamaan kuitenkin enemmän aikaa kun sitä osaa arvatakaan. Ensimmäinen Clomifenkierto nosti odotukset tappiin ja nyt alkaakin näyttää siltä, että tulosta ei tullutkaan.

Mennään jo dpo 15 ja testi näyttää negaa. Todennäköisesti siis uusi kierros alkaa taas lähitunteina. :(

Nyt on semmoinen fiilis, että täytyy ehkä alkaa säästää inseminaatioihin (200 € + lääkkeet) ja IVF:iin (1500 € + lääkkeet)... Täytyy pyytää, että väestöliitto lähettää meidän paperit tänne meille, jotta voidaan kiikuttaa ne tuohon terkkariin ja on sitten mahdollista aloittaa jonotus julkiselle jo tässä clomikiertojen aikana.

On tää kyllä ihmeellistä. Aamulla olin vielä 80 % varma, että nyt onnistui! Sitten muutaman tunnin perästä tuntuikin jo, että ei... Laitoin kupin paikoilleen varmana siitä, että menkat alkaa. Sitten kun ei ollutkaan alkanut, niin toiveikkaana testasin. Tässä sitä sitten sulatellaan negaa... Pitäisi miehellekin kertoa, mutta en tiedä mitä sanon. "taaskaan ei tullut vauvaa" vai "testasin ja se oli negatiivinen"... emmä tiedä.

Eilen juhlittiin synttäreitä ja oli pitkästäpitkästä aikaa aivan mielettömän hyvä ilta! Niin paljon vanhoja hyviä kavereita saapui paikalle, että meinasi ihan hermo mennä kun ei kaikkien kanssa meinannut ehtiä jutustella. Aika hyvin selvisin ja kaikkien kanssa puhuin ainakin jotain. Juopoteltua tuli sopivasti ja päästiin kaiken hyvän lisäksi ajoissa kotiin. Rahaa kyllä meni, mutta se on vain maallista.

Miespuolisen ystäväni kanssa puhuttiin yllättäen naimisiinmenon ja lapsenteon ajoittamista. He ovat aloittelemassa lapsentekoa ja hän kovasti painotti, että ei voi hommaan lähteä, ellei pari mene naimisiin viimeistään raskausaikana. Toinen pariskunnan osapuoli taas ei niinkään perusta kristillisistä arvoista, eikä välttämättä hingu naimisiin... Tilanne on siis aika sama kuin meillä ja jossain määrin hankala. Perusarvoista kiisteleminen on vaikeaa, eikä toisen perusarvoja voi muuttaa... Täytyy vaan sopeutua, keskustella ja kyetä kompromisseihin.

No, näillä näkymin ei meilläkään ole kiirettä, kun tämä projekti tuntuu vaan venyvän ja venyvän... :/

dpo 14, jännittää

aika jännittäväksi menee. Dpo 14 meneillään ja edessä 30-vuotisjuhlat. Torstaisen negan jälkeen on ajatukset pysyneet varsin hyvin muualla kuin vauva-asioissa.

Eilen jo luulin, että nyt alkaa. Siihen malliin vihlaisi alamahasta ja sitten lorahti, että oli pakko käydä ostamassa tulppia käsilaukkuun. Ei sitten kuitenkaan mitään, valkkaria vaan.

Tänä aamuna heräsin pissahätään ja mietin, että testaisinko sittenkin. En testannut. Nyt suolistossa möyryää eilinen epämääräinen pizza, tuntuu, ettei se ehkä ollut laadultaan ihan priimaa...

Samaan aikaan rinnat on erikoisella tavalla arat sekä kn on ylhäällä ja supussa, ei vielä pehmenemisen merkkejä. Lämmöistä ei ole mitään hajua, kun olen täällä vanhempien luona ja mittari on kotona. Melkein alkaa taas jännittää... Mitähän tästä illasta vielä tulee?

dpo 12 yksi viiva

Olin jo etukäteen päättänyt, että haluan testata tänään aamulla kotona. Illalla ei meinannut uni tulla millään ja nukuinkin tosi levottomasti. Näin kyllä ainakin paria erilaista plussausunta, mm. sellaisen, jossa olin juhlissa ja työpaikan ensi viikon tyky-päivässä ja koitin kikkailla alkoholittomia drinkkejä itselleni, etten jäisi kiinni.

Oli miten oli, niin levottomasti nukutun yön jälkeen oli heti aamulla sellainen olo, ettei plussaa tule. Lämmöt oli parin 37,0:n päivän jälkeen jälleen 36,9. Testasin mammaksin liuskalla, koska ajattelin, että menee hyvä ja luotettava ja kallis apteekin testi vaan hukkaan. Negahan sieltä tuli, ei viivaa.

Pahin stressi ja jännitys lientyi heti ja uskon, että jaksan odottaa siihen että täti punainen on myöhässä ja sitten vasta testailen seuraavan kerran jos tarvetta tulee.

Noh, ainakin voi sitten juhlia lauantaina. :)

Lisätäänpä vielä tuo dpo 11 oirelista, niin on jotain mitä kattella sitten:
- erinomaisesti nukuttu yö
- lämmöt 37,0
- palelua
- rinnat arat (aremmat kun aiempina päivinä)
- alavatsan jomottava polttelu jatkui tasaisena koko päivän

oirelistausta -dpo 10

Vauvakanavan innoittamana päätinpä listata vähän oireita

dpo 4: nännit arat

dpo 5: valkkarilorahtelua

dpo 6: lämmöt 36,7 => 36,9, pöperöinen valkkari

dpo 7: pöperöinen valkkari

dpo 8:

- palelu ja pahoinvointi sekä väsymys (krapula? ;))

- rintojen arkuus

dpo 9:

- huonosti nukuttu yö

- palelu

- alavatsan polttelut

- ajoittainen pahoinvointi (aalloissa)

- "pala kurkussa", närästyksen tyyppistä

- löysä maha

- pöperöinen valkkari

- rinnat vain vähän arat

dpo 10:

- huonosti nukuttu yö

- lämmöt 37,0

- väsymys

- palelu

- alavatsan polttelut

- ajoittainen pahoinvointi (aalloissa)

- rinnat vain vähän arat

- pieniä vihlailuja alaselässä

Enkelit ja demonit

Kovasti jännittää. Nyt on oikeasti taas sellainen piinaviikko meneillään että huhhuh. Jättimuna otti ja puhkesi matkaan lauantaina 13.2. Nyt tulevana lauantaina pitäisi päästä juhlimaan pyöreitä kavereiden kanssa. Nyt sitten kuitenkin...

Eilen oli ihan sellainen olo, että nyt tulee yrjötauti. Söin hiukan (eli rouskuttelin paprikaa) niin olo parani, kunnes se alkoi hetken päästä vienosti uudelleen. Pitkästä aikaa, jos koskaan, on lämmöt nousseet tänään (dpo 10) jo 37,0 asteeseen, yleensä loppukierto on ollut 36,8, korkeintaan 36,9.

Rinnat on arat ja seuraavassa hetkessä taas eivät... Kovasti tekee mieli kuvitella taas kaikenlaista oiretta, mutta toisaalta taas järjen ääni huutaa, että älä nostattele toiveita taas. Lähden viikonloppumatkaan jo torstaina, joten torstaiaamuna (dpo 12) on varmaan jo testattava ensi kerran.

Voi kunpa onnistaisi. On kai sitä olemassa myös holitonta skumppaa?? Ja ilman viinaa voi pitää hauskaa, voihan?

Jättimuna

Jihuu! seurantaultrassa löytyi yksi 2,99 cm jättimuna, joka pääsi matkaan lauantaina (kp 14). Siinä alkuillasta oli niin komeat jomottelut, että silloin se kait sitten starttasi. Nyt voi sanoa, että ajoitus on pakostikin kohdillaan, jumpat osui nimittäin n. 19 h ennen ja toisaalta n. 6 h jälkeen ovulaation. Mitenköhän näistä piinaviikoista nyt sitten selvitään?

Ultrassa ei siis havaittu hyperstimulaatiota, mitä hiukan pelkäsin. Lääkäri (joka siis ei ole varsinaisesti lapsettomuuslekuri, vaan yleinen gyne) piti ultran lopputulemaa eli clomien vastetta hyvänä. Tosin vasemmassa munasarjassa hän ei nähnyt juuri mitään elämää. Tiedä sitten onko se hyvä vai huono, kun oikeassa oli komea pallukka. Täytyy ilmoitella väestöliittoon lekurille sitten tuloksia alkuviikosta, niin se varmaan kertoo sit jotain.

the big O? kp 13

Huhhuh... eletään historiallisia aikoja. Nyt mennään vasta kp 13 ja nyt jo tuli o-plussa. Jälleen kerran niin, että mammaksin testi oli tulkittavissa negaksi ja CB jälleen plussaksi. Tosin mammaksin nega oli viimeksi paljon selvempi kuin tänään.

Eilenkin testasin, mutta vaan mammaksilla ja se oli käytännössä valkoinen koko liuska. En siis usko, että eilen olis vielä näyttänyt CB:kään positiivista.

Tällä viikolla on lämmöt olleet 36,5, eli enemmän ku aiemmissa alkukierroissa. Tänä aamuna se oli 36,3, mitähän sitten huomenna? Viime postauksen jälkeen loppui valkkarivuoto kuin seinään. Pari kuivaa päivää siis takana. Eilen tuli ajoittain jotain, samoin yöllä yksi "hyökkäys" (johon ihan heräsin :/ ) ja tänään päivällä jotain.

Aavistelin jotain olevan tapahtumassa tänään, kun vähän siihen malliin on nipistellyt ja vihlaillut, että muniksissa jotain elonmerkkejä olisi. Selvispä sitten sekin, että en mä ihan kaikkea kuvittele ja myös se, että kai niistä pienistä vaaleanpunaisista pillereistä on kuitenkin edes jotain hyötyä.

Huomenna on sitten tuomiopäivä, seurantaultra. Sitten selviää, että onko muniksia yksi vai useampia vai onko kroppa ihan kokonaan sekaisin... Ja kahden viikon päästä lauantaina on sitten testipäivä ja samaan aikaan pitäisi lähteä juhlimaan omia pyöreitä?? Siitä en kyllä sitten tiedä, että miten luikertelen omista juhlista ulos, jos en voi juopotella?? ja jos juhlin, mutta ilman viinaa, niin jään heti kiinni. Toisaalta ei kyllä ennen viittä viikkoa voi vielä mitään harmiakaan aiheuttaa... Noh... ... ei pidä mennä asioiden edelle. Vieläkään.

pikakirjaus clomioireista, kp 9

Ensimmäiset clomit on nyt sitten syöty viiden sarjana.

Oireita ei ole ollut paljoa, mutta havaittavissa on ollut joitain eroavaisuuksia normaaliarkeen, kirjaan ne nyt tähän, niin on sitten joskus mihin verrata

• selvää väsymystä. Sellaista, että silmiä kirvelee ja tekee mieli hengata silmät kiinni... ei välttämättä nukkua.
• kauhea jano. aina ja koko ajan (ja vastaavasti pissahätä). Koko ajan kurkkua kuivaa ja tuntuu, että pakko ois jotain juoda
• palelu ja hikoilu. Tosin vain ajoittain, mutta kuitenkin sillain, että ensin käpertyy sohvalle viltin alle hytisemään ja sitten jossain vaiheessa yhtäkkiä puskee kauhean hien pintaan. Tullut yleensä illalla. Yöt oon onneksi saanut nukkua rauhassa
• järkyttävä määrä valkovuotoa. Tuntuu, että kaikki juotu vesimäärä valahtaa valkkarina pöksyyn ja on pakko pitää phs:aa koko ajan. Valkkari alkoi huomattavana vasta perjantaina, jolloin tuli ihan sellainen suurehko keko kerralla. Sen jälkeen ollut juoksevampaa. Vika clomi otettu lauantaina, mutta vuoto jatkuu edelleen, ehkä hiukan laantunut
• ajoittaista muniksien jomottelua, varsinkin kuurin alkupuolella oli jomotteleva ja turvonnut olo. Vähänkuin olis ollut jättimäinen pieru jonossa alavatsan kohdalla.

Lapsettomuusahdistus on helpottanut, kun on jotain kättä pidempää mukana. Toisaalta ahdistaa, että miten tässä nyt käy, kun rupeaa kroppaa lääkkeillä sekoittamaan. Entä jos kierto nyt yhtäkkiä lyheneekin (tai pitenee)? Mistä nyt tiedän millon alan tikuttamaan? Entä jos jomottelut johtuukin siitä, että muniksissa kypsyy liikaa munia ja koko homma on mennyt ihan pieleen??

No. Toisaalta voisi olla kivakin, että tämä kierto menisi vielä harakoille, niin pääsisi sitten kolmekymmpisiä kunnolla juhlimaan. Ja kun V niin toivoisi alkuvuoden vauvaa, niin saisi mennä vielä seuraavakin ohilaukauksena ja sitten voisi meidän Barcan lomalla tärpätä. Mutta eipä mennä asioiden edelle... :)

vaihdevuodet

Jepjep. Pitkän painimisen ja eestaas vohkaamisen jälkeen päädyin eilen aloittamaan clomit. Soitin ensin tk:n lääkäripäivystykseen kyselläkseni, josko verikokeiden loputkin tulokset olis tulleet ja josko voisi jatkaa julkisella puolella tästä eteenpäin.

Puhelu oli aika epäselvä, eikä vähiten mun oman epäselvän ilmaisutaitoni takia. Selvisi kuitenkin se, että verinäytteiden progesteroni-tulos (eli se tärkein) uupui vielä. Clomeista sanottiin, että voin aloittaa ne lääkärin valvonnassa, eli käytännössä yksityisellä. Jos halutaan edetä julkisella, täytyy väestöliiton käynnistä toimittaa meidän tulokset terveyskeskukseen, josta hoitava lääkäri voi ne sitten katsoa läpi ja laittaa lähetteen keskussairaalalle ja sieltä sitten tulee kutsu joskus.

Seuraavaksi soitin sitten väestöliitolle. Jostain syystä en saanut kysyttyä sieltä, josko ne voisi lähettää niitä meidän tietoja tänne ihan paperilla... :/ Onpas taas vaikeaa... Se kuitenkin selvisi, että verikokeen arvot oli normaalit ja vahvistui että clomit kuuluu aloittaa. Seurantaultra pitää hoitaa kierron kp 9-12. Sovittiin, että teen sen täällä lähellä, jos saan ajan.

Töiden jälkeen hain sitten kotipotilaalle ja itelleni pizzat ja rohkaistuin ottamaan ensimmäisen vaaleanpunaisen pikkupillerini. Illan riehuin ulkona uuden lumikolan kanssa ja sen mukaisesti on kyllä lihaksetkin tuntuneet tänään. Viime yön nukuin aika levottomasti. Tänään aamu alkoi sellaisella ängripurkauksella, että oksat pois. Töissä väsytti, kiukutti ja oli hankala keskittyä, saati olla kiinnostunut ja innostava... Mitähän tästä vielä tulee?

Äsken söin toisen pillerin ruoan yhteydessä. Muniksia pakottaa ja maha tuntuu turvonneelta. Ihan kuin jonossa olis jättimäinen pieru... Väsyttää niin paljon, että voisin nukahtaa just tähän just nyt.