Katsoin aamulla aamu-tv:stä keskustelua abortista. Haastateltavana oli abortin kokeneita tutkinut ja aiheesta kirjan kirjoittanut psykologi. Psykologi oli omistautunut näkökulmalle, jonka mukaan abortin tehneitä ei pitäisi syyllistää.
Itse tunnustaudun kyllä siihen joukkoon, joka ei noin vain hyväksy aborttia. Tottakai tilanteessa. jossa raskaus on hyväksikäytön, raiskauksen tai ehkäisyn pettämisen seurausta, ilman muuta hyväksyn raskauden keskeyttämisen, jopa ennemmin kuin lapsen pitämisen.
Kuitenkin eilisissä lehdissäkin uutisoitiin sitä, kuinka abortti on yleistynyt ehkäisykeinona ja saattaa olla, että samoille henkilöille tehdään abortti useita kertoja vuodessa! Ajatuskin tällaisesta toiminnasta saa minut kiehumaan. Aamu-tv:ssä haastateltu psykologi oli sitä mieltä, että "myös sellaisilla henkilöillä, jotka eivät ole käyttäneet ehkäisyä, raskaus voi olla ei-toivottu... ...Syyllistämisestä pitäisi päästä eroon, koska abortti on aina raskas kokemus."
Voi olla joo, mutta eikös se ole niin, että näitä asioita pitäisi vähän miettiä etukäteen? Pitäisikö mun oikeasti ymmärtää ja hyssytellä sellaisia abortin kokeneita, jotka jatkavat sukupuolielämäänsä ilman ehkäisyä ja käyvät sitten abortissa jos sattuvat tulemaan raskaaksi? Tai vaikka parisuhteessa eläviä, jotka eivät käytä ehkäisyä, mutta eivät ole valmiita lapseenkaan? Haloo! Olenko ainut, jota tällainen ihmisten tyhmyyden ja ajattelemattomuuden hyssyttely kiehuttaa?
Lapsettomuus on jättänyt jälkensä. Tässä(kin) tilanteessa ulkopuolisena on helppo huudella ja moralisoida, mutta kaikkea ei vaan voi käsittää...
Kyllä minuakin usein kiehuttaa tuo asia etenkin tässä nykyisessä elämäntilanteessani, mutta jotenkin kuitenkin ymmärrän sitä toistakin puolta tästä asiasta. Minulla on nimittäin pari ystävää, jotka ovat parikymppisinä (tai vähän alle) päätyneet aborttiin. Raskas asia se on ja kulkee muistona mukana läpi elämän, kuten lapsettomuuskin. Meitä on niin moneen junaan näissä lisääntymisasioissakin, valitettavasti.
VastaaPoistaOnneks en edes kattonu aamu-tv:tä, ois alkanu sapettaa vaan lisää kun eilenkin sapetti kun lueskelin aborttiasioista tekstarilta. Tietyissä tapauksissa mäkin ymmärrän abortin, mutta sitten kun sitä käytetään ehkäisykeinona on se todella kamalaa.
VastaaPoistaUskoisin, että aborttia ehkäisykeinona käyttävät ovat pienenä vähemmistönä. Tämän tietää ainakin jokainen, jolle on tehty abortti, sen verran iso fyysinen ja usein henkinenkin koettelemus asia on.
VastaaPoistaKasvaneet aborttiluvut korreloivat suoraan ehkäisyvalistuksen vähentämisen kanssa, esim 90-luvun lama poiki muutaman vuoden viiveellä teiniraskauksia ja -abortteja ison liudan. Olisi niin kovin tärkeää, jos sosiaalipoliittiset päätökset tehtäisiin nimen omaan ennaltaehkäiseviksi, ettei tarvitsisi itkeä kun maito on jo maassa.
Itselleni on tehty parikymppisenä abortti oman tunaroinnin seurauksena. Ei jäänyt syyllisyyttä eikä pahoja muistoja, olen asian kanssa niin täysin sinut että pystyn tajuamaan ihan hyvin myös sen, miksi jollekulle abortti näyttäytyy tosi mörkönä enkä edes pahastu jos minua pidetään vastuuttomana, koska olinhan sitä toki, mutta kannoin vastuuni parhaalla mahdollisella tavalla siinä elämäntilanteessa. Sitä en kyllä voi tajuta, miten kertaalleen abortin kokenut mitenkään asettuu ehdoin tahdoin samaan tilanteeseen uudelleen, nimittäin oma kokemukseni sai minut todella tarkaksi ehkäisyn suhteen.
Kiitos kommenteistanne rakkaat kanssasisaret. Juu, kyllä minäkin ymmärrän sen, että jokainen joka aborttiin joutuu päätymään, miettii ja pohtii varmasti asiaa, eikä tee sitä mielellään... En halua tuomita nuorten hölmöilyä, onhan sitä itsekin hölmöilty ja hölmöilen edelleen. Vahinkoja sattuu ja on tärkeää, että on olemassa vaihtoehto, kuten abortti niitä tilanteita varten.
VastaaPoistaSilti minua kypsyttää se, että aikuisia ihmisiä pitäisi hyysätä ja ymmärtää (ja olla paheksumatta ja syyllistämättä) jos kerta toisensa jälkeen sama ihminen on samassa tilanteessa. Kyllä ihmisillä nyt joku vastuu itsestään pitäisi olla...
No, jos näille ihmiselle "opetukseksi ja rangaistukseksi" olisi joutua pitämään se lapsi, niin SE olisi musta paljon eettisesti arveluttavampaa. Siinä tulis nettokärsimystä eksponentiaalisesti. Ja tarkoitan sitä lasta, en sitä vastuutonta aikuista.
VastaaPoistaOlen varmaan tosi kylmä ihminen, mutta aborttikeskustelu ei ole koskaan herättänyt mussa suuria intohimoja, ei edes pahimpina lapsettomuusangstiaikoina.
Aasin hännästä toiseen: ONNEA ekoista liikkeistä :) Kohta puolivälissä jo, huisia!
-E
E, olen kanssasi samaa mieltä, että on hyvä, että nämä ihmiset sitten tekevät abortin sen sijaan, että pitävät lapsen. Ärsyttää vaan se, että jopa toistuvaa vastuuttomuutta pitäisi jotenkin ymmärtää ja hyysätä (ja yhteiskunnan vielä kustantaakin)...
VastaaPoistaäh... ehkä tosiaan itse aborttia enemmän tässä kiusaa tuo vastuuttomuuden vaaliminen ja hyssyttely.
Olen samaa mieltä, että on kummallista että näiden ihmisten virheet toistuu, eikä niistä opita. Inhottavaa tosiaan että aborttia pidetään "ehkäisykeinona" :(
VastaaPoistaEi abortti ole helppo kokemus, mutta niille jotka pystyvät sen kerta toisensa jälkeen tekemään, tuskin siitä heille tulee omantunnontuskia tai muutenkaan surua.
Tein abortin kun olin 16-vuotias, tulin vahingossa raskaaksi, eikä lapsen pitämisestä epävakaan isän kanssa olisi tullut mitään. Olen tavallaan helpottunut, että lapsi ei päätynyt tähän maailmaan, vaikka aika ajoin mietinkin millainen hänestä olisi tullut.. :'(
Olen vannonut etten enää koskaan tee aborttia, koska virheistään oppii!