Äitiyslomalla

35+1

Kesäloma muuttui eilen äitiyslomaksi. Olo ei juurikaan muuttunut miksikään, ellei sitä lasketa, että painelin mökille ja nautiskelin täysillä kesäkelistä ja järvimaisemasta.

Luonnon hiljaisuutta rikkoivat vain satunnaiset autonäänet ja laiturilla kikkailevat koirat (sillä seurauksella, että pienempi taklasi isomman laiturilta järveen, pöljät). Myttynen pyörähteli onkalossaan tuttuun tapaan satunnaisesti, vain ehkä muistuttaakseen, että kaikki on ennallaan, vaikka tilanpuute alkaakin selvästi vaivata.

Mansikoita olen syönyt älyttömästi, kohtuuden rajamailla, vähintään litran päivässä. Ihania kesämollukoita. Myttystä silmällä pitäen tehtiin pakkaseen mansikkasosetta. Jos vaikka sitä sitten puuron kanssa joskus pääsisi maistelemaan. Kesän herkkua.

Moni on kysynyt, että jännittääkö yhtään? On todettava, että tottakai jännittää. Ei niinkään varsinainen synnytys, vaan kaikki se, mitä tuleman pitää. Millaiseksi meidän elämä muuttuu? Osataankohan me sitten huolehtia myttysestä oikein? Jaksetaanko me? Entä jos jokin meneekin pieleen?

Hankinnat on tehty. Vaatteet ja vaipat on pesty ja viikattu laatikkoon (joka osoittautui vähän pieneksi). Äitiysloma on alkanut. Pinnasänky on hiottu ja ensimmäinen kerros uutta maalia on pinnoissa. Vaunut ja etenkin työntäjä odottaa malttamattomana uuden tulokkaan saapumista olohuoneessa. Sairaalasta kotiutumisvaatteet on valittu ja pakattu hoitolaukkuun, josta sitten kehkeytyy se myyttinen "sairaalakassi". Ei jaksaisi odottaa enää, mutta hyvä on jos hiukan vielä kuitenkin odotettaisi, oltaisiin sitten kaikki henkisesti valmiimpia uuteen elämään.

Suurin osa sukupuolta ääneen veikanneista odottavat poikaa. Itse odotan edelleen tervettä vauvaa. En osaa kiintyä ajatukseen kummastakaan sukupuolesta.

Olo on hyvä edelleen. Myttysen yksiö pullistelee niin, että ensimmäisiä kunnon selkäkipuja ilmaantui muutama päivä sitten kun kumartelin puoli päivää pinnasänkyä hioen ja maalaten. Kohtu harjoittelee supistelemalla etenkin puuhakkaina päivinä ja liitoskipuja tuntuu ajoittain. Kaikki mitä syö, närästää, mutta Rennie on toistaiseksi tepsinyt hienosti. Kutakuinkin joka toinen yö nukuttaa mallikkaasti, joka toinen kehnosti. Kaikki unet käsittelevät vauvaa. Eräänä yönä lähdettiin synnytykseen. Myttysen sijaan synnytinkin kolmostytöt. Sitten tuli kiire hakemaan lisää vaatteita ja ostamaan uudet vaunut. Pikkuhiljaa alan jo kaivata takaisin omaa kehoani ja liikuntakykyäni. Pidän mahasta, mutta vain sen vuoksi, mitä se sisältää.

Enää 34 päivää tai kolmesta seitsemään viikkoa jäljellä. Silloin tällöin iltaisin mies laskee kätensä vatsalle ja tunnustelee liikkuisiko joku siellä. Kunpa kaikki vaan menisi hyvin. Myttynen hei, me rakastetaan ja odotetaan sinua jo kovasti.