Kuusi viikkoa jäljellä?

34+0, 42 päivää jäljellä

Viime päivinä on ollut yllättävänkin helppoa olla. Närästysoireet ovat helpottuneet ja pääosin olen saanut nukuttua hyvät (joskin pissareissujen vuoksi katkonaiset) yöunet. Uutena vaivana ilmaantui todella ilkeä peräpukama, joka haittasi olemista ja elämistä monta päivää. Onneksi sain sen talttumaan ihan apteekin käsikauppatavaralla ja huuhtelemalla.

Suurinpiirtein joka toinen päivä on tällä viikolla ollut helppo, vailla supistuksia tai liitoskipuja. Joka toinen päivä puolestaan liitoskivut ovat vaivanneet (eivät vieläkään pahasti) ja kohtu on ollut herkästi supisteleva. Liikkeet tuntuvat selvästi ja illalla sohvalla rötvätessä on hauska seurailla kun maha yhtäkkiä heilahtaa tai aaltoilee myttysen kääntyillessä miniyksiössään.

Olen päässyt jo lomailun makuun pikkuhiljaa. Joka päivälle on edelleen riittänyt puuhaa ja riittää vastakin. Olen pessyt vaipat, vauvanvaatteet ja peitot, makuupussit ynnä muut, mitä nyt vaan voi kuvitella pesevänsä. Kohta täytyy varmaan pestä ne vielä toistamiseen ettei tule tekemisen puutetta ;)

Viime sunnuntaina teimme retken lähikaupunkiin ja aleostoksille ja hankimme pientä ja tarpeellista myttysen huonetta varten, mm. verhokankaat ja tarvikelaatikoita hoitotason hyllyille ja täydensimme vaatevarastoja. Toistaiseksi huone on vielä kaaoksen vallassa, mutta selkiintynee tulevien viikkojen aikana.

Kuluvalla viikolla kävin "vaippakoulussa" ja samalla hankin kestovaippailua varten liudan lisäimuja, muutamia kuoria ja pari sööttiä NB-kokoista vaippaa. Vaippailun alkuun tarvittavat vaipat ovat nyt kutakuinkin kasassa. Vielä pohdin, pitäisikö hankkia myös kuivaliinoja... Ilmeisesti olisivat ihan käteviä, mutta ilmankin pärjätään.

Eilen kävin noutamassa meille pinnasängyn, joka saatiin maksutta ystäväni äidin luota. Siellä ovat lapsenlapset ohittaneet jo pinnasänkyiän ja sänky on jäänyt vaille käyttäjää. Sänky oli tosi siro ja parempikuntoinen, mitä odotin. Kävin hakemassa rautakaupasta maalia ja hiekkapaperia sängyn kunnostamista varten. Eilen ja tänään ehdin jo aloitella hieman maalipinnan hiomista... täytyy todeta, että on pitkää pinnaa vaativaa hommaa. :D Mutta uskoisin, että sängystä tulee tosi hieno.

Pikkuhiljaa varsinaiset hankinnat ja tarvikkeet muutenkin alkaa olemaan kasassa. Laskettuun aikaan on kuusi viikkoa, täysiaikaisuuteenkin enää neljä. Neljästä kuuteen viikkoa aikaa odottaa, kasvattaa mahaa ja totutella ajatukseen vauvasta osana meidän perhettä.

Tavallaan tuntuu epäreilulta ladata tulokkaaseen mitään odotuksia tai toiveita. Koska joitain ajatuksia on kuitenkin tullut mieleeni, ajattelin kirjata niitä ylös, jotta voin sitten tarkistaa, että oliko mietteet ihan pielessä.

Tähän saakka minulla ei ole ollut minkäänlaista mielikuvaa myttysen sukupuolesta. Nyt kuitenkin, ihan viime päivinä vaatteita kuivumaan ripustellessa olen pohtinut miltä myttynen mahtaa näyttää ja onkohan hän tyttö vai poika. Jotenkin alitajuntaan on hiipinyt enemmän poika- kuin tyttöolo. Tiedä sitten pitääkö paikkaansa. Luulisin ja jotenkin toivoisinkin, että myttysellä olisi isänsä tumma tukka. Minusta se olisi jotenkin sööttiä (älkää kysykö miksi).

Toivoisin, että myttynen kulkisi masuasukkina varsin lähelle laskettua aikaa, muttei menisi kovasti ylikään. Vielä viikkoa ennen laskettua aikaa olisi mukava tapahtuma, mihin haluaisin osallistua ja se on vielä aika kaukana kotoa. Sen jälkeen, muutamaa päivää ennen laskettua aikaa, päättyisi lähimmän aluesairaalan kesätauko ja pääsisimme ehkä sinne synnyttämään. :)

saas nähä.