tiistai 7. kesäkuuta 2011

Huh hellettä

30+5

Ensimmäinen hellepäivä ja sekin pääosin sisätiloissa ja töissä. Lämmön vaikutuksen huomaa heti olossa. Työpöydän takana on vaikea istua putkeen 15 minuuttia kauempaa. Ramppaan siis jatkuvasti jaloittelemassa; hakemassa vettä, vessassa, milloin missäkin...

Töihin keskittyminen oikuttelee (vaihteeksi). Nyt alkaa näyttää siltä, että hommat jopa valmistuvat ennen kuin jään lomille. Voi olla, että jotain allekirjoituksia täytyy vielä palata laittamaan papereihin. Tuntuu todella helpottavalta, että työt ovat pian pulkassa. Toisaalta tuntuu haikealta lähteä täältä, etenkin kun toivon, ettei takaisin tarvitsisi enää palata. Minulla on ollut aivan mahtava työpaikka, kivat työkaverit ja mielekkäät sekä vaihtelevat työtehtävät. Silti toivon, etten palaa enää tänne, vaan työhönpaluun aikaan asuisimme jo jossain lähempänä läheisiä ja hakisin itselleni ihan uusia hommia. Lähes viisi vuotta yhdessä paikassa on ihan kelpo työkokemus.

Pari viime yötä olen nukkunut todella hyvin ja sikeästi. Ihanaa! On kiva herätä aamulla kun on nukkunut hyvin. Voi olla, että ensi yö on taas huono. Etenkin jos tämä helle tunkee jo tässä vaiheessa sisälle. Sisäinen termostaattini on nimittäin jo sen verran lämpimällä, että pari yötä olen selvinnyt kutakuinkin ilman peittoa. Milläs sitten enää viilennät oloa, jos peittoakaan ei voi enää vähentää? Samankaltaista "kuumenemista" ovat muutkin raskauden aikana raportoineet, joten lienee normaalia.

Myttynen myllertelee aika ajoin. Välillä tuntuu vekkulinikäviä muljaisuja kylkiluissa, välillä taas mukavampia pukkaisuja mahan oikeassa reunassa. Niitä erikoisia "pissarakkomuuveja" ei ole pariin päivään tullut. Ehkä myttynen on kääntynyt jotenkin eri päin. Toisinaan menee pidempiäkin aikoja (tunteja), ettei liikkeitä tunnu tai sitten niihin ei kiinnitä huomiota. Juuri kun asia alkaa huolettaa ja alan laskea liikkeitä, tulee 10 liikettä yleensä aika nopeasti täyteen. Kai myttynen nukkuu silloin kun pysyttelen liikkeessä.

Olen naureskellut ajatukselle, kuinka hän kuuntelee palavereja ja seminaariesityksiä ja kerää viisautta jo ennen kuin on syntynytkään ja sitten vauva-aikana saakin osakseen enää tylsää lepertelyä ja hössötystä. :D Taantuu raukka, kuten äitinsä pian jäädessään kotiin.

Njoo... jos kuitenkin vielä rypistäisi pari hommaa läjään ja lähtisi kokeilemaan, josko tuosta helteestä voisi nauttia edes hiukan kun se vihdoin on täällä. Ylihuomenna on neuvola ja ensi viikolla on ensimmäinen (sen ison sairaalan) synnytysvalmennus.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti