16+0
Uusi viikko pyörähti taas käyntiin. Aika tuntuu menevän vauhdilla eteenpäin, mikä on hitaasti kuluneiden alkuviikkojen jälkeen pelkästään positiivinen asia. Olo on hyvä, mutta paksu. :) Aamuisessa mahakuvassa ei mielestäni silti vielä näy maha niin paljon kuin miltä se tuntuu.
Vaaka näytti eilen aamulla 61 kg, eli painoa ei ole vieläkään kummoisesti kertynyt, vaikka vartalo muuttaakin muotoaan. Periaatteessa ollaan siis edelleen tilanteessa jossa paino on nyt 2 kg lähtöpainoa suurempi. Sikälimikäli Ikean viiden euron vaakaan on luottaminen. Punnitsemisissa olen ottanut nyt tavaksi käydä punnittavana niinä aamuina kun suoli on toiminut. Ummetus on muodostunut jo ehkä vähän ahdistavaksikin. Tuntuu, ettei mitään tule ulos, vaikka kuinka työntäisi toisesta päästä kuitupitoista tavaraa ja vettä sisään. Kai se on hyvä, että tulee jotain vaivaakin, ettei nyt ihan leikitellen tämä homma menisi läpi. :D
Keskittymiskyky erityisesti töissä on karannut varmaan lopullisesti. Töissä hommia on sillä tavalla sopivasti, että liikaakin on mahdollisuuksia antaa ajatusten harhailla. Ehkä pitäisi olla kiireisempää, niin kuluisi nämä viimeiset kuukaudet edes jotenkin. Saisiko aikaansaamattomuuteen sairaslomaa?
Päätettiin miehen kanssa eilen, että ei haluta tietää etukäteen kumpaa sukupuolta myttynen edustaa. Toivomme kuitenkin ensisijaisesti vauvaa, lasta. Emme tyttöä tai poikaa. En muutenkaan haikaile vaaleansinisiä tossukoita tai vaaleanpunaisia tapetteja, pikemminkin päin vastoin. Ehkä noihin hempeilyväreihin ehtii tarttua sitten kun lapsi osaa niitä itse pyytää. Vierastan myös ajatusta kukka- tai prinsessakuosisista vaaleanpunaisista lastenvaunuista tai ralliautoverhoista lastenhuoneessa. Nyt ainakin tuntuu siltä, etten tahdo ehdointahdoin opettaa jo pienelle vauvalle, että mikä on sopivaa juuri tytön tai pojan pukea tai leikkiä.
Sitäpaitsi minua kiehtoo ajatus yllätyksestä synnytyksessä.
Päätöksen kunniaksi hairahdin tekemään myttyselle jälleen pikkuisen hankinnan. Finlaysonilla on käynnissä vekaraviikko ja tänään -30 % alennuksella oli aappa-tuotteet. Tyttö- tai poika-apinamyttyselle tulee ruokalappu ja pussilakanasetti.
Mielestäni ihanat, meidän rakkaalle myttyselle. :)
Toivottavasti lapsen sukupuoli pysyy sailaisuutena loppuun asti! Itseäni on ihmetyttänyt, miten moni ihminen sukupuolta kyselee. Varmasti suurin osa tutuista ja tuntemattomista on kysynyt, kumpi on tulossa!
VastaaPoistaTuo ummetus on kyllä hirveä vaiva. Se meni itselläni ihan mahdottomaksi joskus rv20 tienoilla. Nyt se on jotakuinkin hallinnassa, kun otan max. annoksen Levolacia aamuin illoin ja vielä apteekin kuitulisää päälle (lääkärin mukaan moinen hevoskuuri on ok...). Mutta inhottavat pukamat ovat ilmestyneet silti, eivätkä varmasti katoa ennen kuin joskus hamassa tulevaisuudessa. Niitähän voi tulla ilman ummetustakin, kun verenkierto on tuolla alueella vatsan kasvaessa niin huono.
Ihanaa kun olet jo noin pitkällä. Tuntuu, ettei ole kuin hetki siitä, kun plussasit :-)
Ihanaa odotusarkea teillä <3.
VastaaPoistaTuo ummetus on kamala vaiva ja lupaan sen lulkevan mukanasi loppuun saakka ;)!
Halauksia!
Anna
Tuuli, juu jotenkin ahdistavaa, miten iso asia sukupuoli tuntuu olevan. Eikös se ole tärkeintä, että tulokas olisi terve ja kaikki sujuisi hyvin? Ei olla vielä törmätty sukupuoliuteluihin, mutta niitä varmasti tulee kun tämä tästä etenee.
VastaaPoistaTuuli ja Anna, Tuo ummetus ei onneksi vielä ole kovin paha, mutta sellainen, että sen huomaa. Välillä on helpompia päiviä ja sitten tuleekin useampi joiden aikana olo kumuloituu aika tukalaksi. Luumukuureihin tai muihin apukeinoihin ei ole tarvinnut onneksi turvautua vielä. Saavat pysyä reservissä. Onpahan sitten työkaluja, kun olo oikein tukalaksi muuttuu. :)
Aika tuntuu tosiaan rientävän. Toisaalta inssi ja plussa olivat ihan vasta ja toisaalta tuntuu, että onko niistä tosiaan jo kohta kolme kuukautta?
Toivottavasti ette saa tietää sukupuolta vahingossa, nuo ultrat on nykyään niin paljastavia. J::n sisko kun kävi rakenneultrassa ja täti asetti anturin vatsan päälle, niin ensimmäisenä kuvaruutuun pläjähti pallit. Lopuksi oli kysynyt, että haluavatko tietää sukupuolen :D Olivat vastanneet, että eiköhän tuo tullut jo selväksi...
VastaaPoistaMä halusin tietää sukupuolen sen takia, että en vielä puolessa välissäkään voinut oikein käsittää, että olenko nyt Ihan Varmasti Oikeasti Raskaana?! Se, että tyypillä oli sukupuoli, auttoi uskomaan, että hänen Täytyy Olla Olemassa. Ja tieto sukupuolesta auttoi muodostamaan vahvan mielikuvavauvan. Joskushan se voi olla huonokin asia, koska synnytyksessä sen mielikuvavauvan sitten menettää ja tilalle tulee ihan tuntematon. Mutta mua se kyllä auttoi. Tää poika on kyllä ihan eri tyyppi kun se, joka oli mun vatsassa :D Ekan vuorokauden me kutsuttiin häntä vielä "maha-nimellä", nyt se tuntuis tosi hassulta.
Mutta siis höpöhöpö vaan omia kokemuksiani selostan tänne... sori. Siis eihän sukupuolella varmaan kyselijöillekän ole merkitystä suuntaan tai toiseen, se vaan on se kutkuttava mysteeri joka leijuu jokaisen raskauden yllä. Nuo kun tuppaavat olemaan jompaa kumpaa sukupuolta joka tapauksessa. Olet kävelevä salaisuus ja ihmisiä hivelee ja häiritsee sellainen :) Ja se veikkailu on vaan niin hauskaa!
Ihanasti sulla on jo viikkoja :D! Kohta voit ruveta kuulostelemaan liikkeitä <3 Oh!!
-E
Ps. Mä koko ajan jostain syystä ajattelen, että teiän Myttynen on poika. En tiedä miksi. Onko sulla jotain intuitiota suuntaan tai toiseen?
Tuo aappa-kuosi on aivan ihana! <3 love it!
VastaaPoistamekin alkuun meinattiin ettei kysytä sukupuolta mutta nyt sitten uteliaisuus vei voiton ja sama kuin edellisellä kirjoittajalla, en ole uskoa todeksi vieläkään niin ajattelen että ehkä se konkretisoisi! ;)
Voikaa tekin hyvin!:)
Enna+ pipana rv18+3
hmmm, jos sukupuoli paljastuu, niin sille ei voi mitään. Ei se varmaan sitten jälkikäteen harmita. Ajateltiin kuitenkin, että pidetään salaisuus paitsi muilta myös itseltämme piilossa, niin ei tarvitse pohtia, että kertoako vai ei. :) E, tuo on kyllä niin totta ja hyvin sanottu, että ihmiset kai kyselevät sukupuolesta siksi, kun se nyt on sellainen raskauden mysteerijuttu.
VastaaPoistaMulla ei jotenkin oo mitään ajatusta siitä, kumpi myttynen olisi. Miellän sen toistaiseksi ihan vain vauvaksi. Ehkä se liittyy siihen, että pienillä vauvoilla ei mun mielestä oo niin väliä onko ne tyttöjä vai poikia. Näyttääkin kaikki samalta. :) Miehen kanssa on vitsailtu, että mä haluaisin tytön ja hän pojan, niin ollaan sitten tasoissa. Mulla on tytölle yksi nimiehdotus valmiina, pojalle ei vielä. Tämä ei kuitenkaan kerro siitä, että kuvittelisin tai toivoisin myttysen olevan tyttö. Toivon, että hän on terve vauva, johon päästään sitten toivottavasti elokuussa tutustumaan.
Ja niitä liikkeitä... voi kunpa pian? EHKÄ saatoin tuntea yhden kuplan lauantaina illalla. Se oli ja meni, eikä toista ole tullut, joten tiedä sitten olisko se ollut SELLAINEN kupla?