torstai 9. syyskuuta 2010

Piikki ja pihalle

Ensimmäinen pistos takana. Ei ollut paha. Neula ja annos on tosi pieni ja pistäminen oli helppo toimenpide. Reipas tyttö. Tästä kyllä selvitään. On tässä kuitenkin sen verran kikkailuseuraamuksia, että sopii toivoa, että tästä on jotain hyötyä...

Ensimmäinen kikkailu on jo heti huomenna, kun meillä on TYKY-päivä koko päivän. En saanut junailtua itseäni "omalla kyydillä" pelipaikalle, jolloin olisin myös voinut itse päättää siitä, milloin pääsen kotiin. Menen kimppakyydillä, mutta kuulemma muidenkin pitää tulla ajoissa kotiin. Toivoa siis sopii, että ehdin kuudeksi kotiin piikille.

Lauantaina onkin sitten seuraava haaste: hääbileet mökkiolosuhteissa. Kesken kemujen täytyy muistaa miehen kanssa hipsiä nurkan taakse ja hoitaa homma kotiin.

Tämän hetken fiiliksiä ei lainkaan helpota naamakirjan raskausuutiset, joita on tullut viime päivinä kaksi. KAKSI! Onneksi molemmat ovat niin kaukaisia tuttuja, ettei minun tarvitse kohdata heitä. Sen vaan tietää, että kohta on taas luvassa lisää loppuraskauden valitusta, syntymäuutisia (niitä senttejä ja grammoja ja ah miten suloista ja ihanaa blaablaablaa) ja paljon paljon valokuvia.

Lisäksi jouduin tänään tapaamaan työtutun, joka on kuukauden päästä jäämässä äitiyslomalle. Ja niin... ...viikonlopun häissä ainakin morsian on jo pitkällä raskaana... Kuinka moni muu, selvinnee lauantaina. huoh.

Taidan lähteä hirvikärpäsjahtiin koirien ja miehen kanssa.

2 kommenttia:

  1. Hyvä että piikitys sujui heti alkuunsa mallikkaasti. Toivotaan, että kaikki kikkailu olisi nyt vaivan arvoista (meinasi ensin vahingossa tulla vauva-sana tuon vaiva-sanan tilalle, vauvan arvoistahan se toki vuorenvarmasti on:).

    VastaaPoista