perjantai 15. tammikuuta 2010

pakko onnistua?

tulevat clomifenit vähän pelottaa. Jos nyt tässä kierrossa (eli todennäköisesti tämän tulevan viikonlopun aikana) ei onnistuta, niin sitten taitaa alkaa clomien syönti. Antiestrogeenina clomifen lisää rintasyövän (ja muiden syöpien) riskiä. Siksi sille on määrätty varoaika, eli pisin aika, mitä sitä saa käyttää.

Pelottaa se, että kuinka pahoja sivuoireita clomit aiheuttaa. Entä jos tulosta ei tulekaan? Tai entä jos tulee? Paljonko seurantaa tarvitaan? Paljonko siihen menee rahaa? entä (työ)aikaa? Kestääkö pää?

Turussa otettujen verikokeiden tulokset ei ole vielä tulleet. Kaipa ne sieltä tässä tulevan viikon aikana sähköpostiin tipahtaa. Ajattelin, että hyödynnän sen paikallisen tk:n lähetteen loppukierron verikokeeseen. Etenkin kun kuulemma clomit sekoittaa oman hormonitoiminnan, eikä verikokeet sitten ole "enää omat".

Ei kyllä kuulosta kivalta jos ja kun nuo clomit sotkee pään, hävittää halut ja vielä vääntää sen vähäisenkin oman hormonitoiminnan sekaisin. Noh, mitä sitä ei tekisi?

Muutenkin on vähän liian väsynyt olo. Viikko alkoi yli 12 tunnin työpäivällä enkä oo näin perjantaihin mennessä siitä vielä herännyt. Huu juoksee hormonihuuruissaan yöt ympäri taloa, taitaa olla jollain tyttösellä ihana juoksu... Viikonlopuksi oon menossa huovutuskurssille, mikä on kyllä kivaa, mutta koirat jää taas vähälle huomiolle ja yöunia ei pääse ottamaan kiinni. Ensi viikko on yhtä hässäkkää töissä kuin tämäkin ja päättyy vielä Helsingin reissuun. Kai tätä väsymystä pitää vaan oppia sietämään? Tai sitten pitää oppia se, että on pärjättävä ilman sohvalla löhöilyä. Päivän puuhista suoraan nukkumaan, jotta ehtii tarpeeksi nukkua.

Oli miten oli, niin nyt on pakko onnistua. Jos ei, niin otetaan uudet aseet esiin!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti