Toisaalta oon iloinen, että hcg on noussut, mutta toisaalta pelottaa, että onko tuo sittenkään tarpeeksi... Tekisi mieli mennä ostamaan lisää testejä, mutta se nyt taitaa olla tyhmistä tyhmintä.
Sitäpaitsi olin tyhmä ja luin ohjeet vasta kun olin jo tehnyt testin. Luulin jo siis osaavani käyttää testejä, mutta ohjeesta huomasin, että jos testin tekee astiasta, niin tikkua olis pitäny pitää siellä noin 20 sekuntia... Mä pidin vaan ehkä 5...
Nyt makaan kipeänä kotona sohvalla ja tuskailen. Kuulostan ihan röhkivältä sialta tän yskäni kanssa ja räkäisiä paperitolloja alkaa olla joka puolella... Sairaspäivänä on aikaa taas imeä tietoa. Ristiriitaisuus vaan jatkuu. Välillä pohdin, että oikeasti me saadaan sisustaa remontoitu huone lastenhuoneeksi, kesällä heinäkuun alussa voidaan jo kertoa raskaudesta maailmalle ja koska me sitten tarvitaankaan se uusi auto ja onko meillä varaa ostaa auto. Toisaalta taas pelko tuulimunaraskaudesta voimistuu koko ajan... Entä jos ultrassa ei löydykään sykettä ja alkiomassa joudutaan kaapimaan ulos? Miten siitä sitten ikinä selviää?
Onnea vielä digituloksenkin johdosta! Se ovulaatiohan on voinut tapahtua esim. vasta 36 tuntia sen ovulaatioplussan jälkeen ja olen lukenut, että joskus kiinnittymisessäkin voi kestää kauan. Joten sulla ei ole syytä huoleen, vaikka ymmärrän kyllä, että silti huolettaa. Paranemisia sinne! Varmasti inhottavaa olla kipeä, kun on niin hyvä kelikin.
VastaaPoista