Lämmöt on laskeneet. Kellontarkasti 14 päivää ovulaatiosta. Uusi kierto kurkkii oven takana. Taas(kaan) ei saatu aikaan uutta elämää, vaikka vähän ehdin jo toivoakin. Kuppi on keitetty ja pakattu mukaan.
Edessä taas tuskainen (viimeinen) clomikierto kaikkine ah, niin ihanine sivuoireineen. Mitäs niistä, jos ne pienet vaaleanpunaiset napit vaikka toisivatkin taas tulosta... Ystäväni Usko ja Toivo haahuilevat kuitenkin vaihteeksi jossain ihan muualla. Tulkaa takaisin! Mulla olisi paljon parempi olla teidän kanssa...
pöh ja pah... miksei voisi olla jo meidän vuoro??
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti