Viime viikonloppuna puhjennutta hiivaa hoitelin canestenilla, oireet vuoroin helpottivat ja pahenivat, siirryin toiseen lääkkeeseen, gyno-daktariniin, joka aiheutti vielä kamalampaa poltetta. Ajattelin, että onkohan tämä sittenkään hiiva?
Koska kuukelointihan auttaa kaikkeen, niin totesin (kännykällä eräänä yönä tuskissani googlailin), että stressi, hormonihoidot, hiilariruokavalio ja tiukat vaatteet voi aiheuttaa tosi voimakkaitakin oireita tuonne alakertaan, joita hiivalääkitys vaan pahentaa, niin kai tämä oli sitten sitä... Oon nyt koittanut syödä "oikeaa ruokaa", siirryin kokonaan pois hiivalääkkeistä ja ihmevoide-Bepanthenin käyttöön. Laitoin hameenkin päälle ja jätin tiukat farkut pyykkiin. Tilanne on helpottanut oleellisesti pahimmista päivistä, vaikkei nyt normaali olekaan.
Yhdeksän Puregon pistosta on nyt takana. Pistäminen alkaa sujua rutiinilla (paitsi jos samaan aikaan alkaa naurattaa, niin saattaa jäädä mustelma). Tänään mennään kierron päivää 12 ja jo eilen tuli limatulppa joka siis enteilee jo ovulaatiota (viimeksi pistettiin pregnyl kp 16, pistoksia tuli yhteensä 12). Tällä hetkellä ei siis ole mitään hajua siitä, mitä tuolla kasvatteluosastolla tapahtuu, koska ensimmäinen seurantaultra on vasta huomenna. Munasarjojen seutua jomottelee ajoittain, joten kai siellä jotain kasvaa.
Limakalvojen arkuudesta huolimatta vauvantekohommat on tämän kierron osalta aloitettu. Huomenna selviää, että olenko jo kenties ovuloinut ja montako munaa siellä tällä kertaa kasvaa, vai kasvaako ollenkaan. Samalla voin kysellä lääkäriltä noista limakalvoista.
Kuten ounastelinkin, niin tähän aikaan kierrosta ei tunnu tarvetta puhua kenenkään ammattilaisen kanssa mitään. Saa nähdä saanko suuni auki siinä asiassa... ehkä se olisi hyvä, että saisin kysyttyä. Ei siitä haittaakaan olisi.
Periaatteessa tämä on viimeinen kierros, jossa rakkautta täytyy harrastaa kalenteri kädessä. Odotan todellakin jo sitä aikaa, kun siirrytään insseihin ja kovempiin hoitoihin ja paine petipuuhista juuri tiettyyn aikaan kuukaudesta poistuu. Meidän vauva tehdään muualla kuin makuuhuoneessa, mutta se tehdään, siitä olen vielä varma.
Ihana lukea, että sulla on taas positiivisemmat fiilikset meneillään. Vaikka niinhän ne vaihtelee itsekullakin laidasta laitaan kierron vaiheita myötäillen :). Rankemmissa hoidoissa on juurikin se hyvä puoli, että ei ole enää suorituspaineita kammarin puolella. Sitten on vaan toisenlaiset paineet, mutta tavallaan ne ihan samat piinailupaineet on kyllä minun mielestäni niin luomukierroissa kuin hoidoissa. Toiveet on vaan korkeammalla ja sen vuoksi mahdollinen pettymys suurempi. Mutta onnea nyt tähän kiertoon! Jokainen tsäänssi on mahdollisuus :).
VastaaPoistaP.S. Tuli identiteettikriisi ja vaihdoin nimeä :).