just joo. Clomikierto II ja kp 21. Tänään ei ollutkaan enää lämmöt ylhäällä, 36,3... Olisikohan siinä sitten selitys eilisille onnen tunteille, lemmenpuuskille ja hyvällä fiilikselle? En enää ollenkaan tiedä missä mennään... Nyt tämä kroppa lienee seonnut. Kuka käski lähteä sitä lääkkeillä sotkemaankaan?? Biologinen kello kai. Höh. Mokomakin.
Noh, se hyvä puoli tässä oviksen mahdollisessa viipymisessä on, että kun en tiedä missä mennään, niin en kai voi stressatakaan niin paljon. Ja myös se on hyvä, että jokainen päivä ilman ovista tässä vaiheessa (ehkä) myöhästyttää myös tätiä lomamatkalta. Jospa se ei ollenkaan ehtisi reissuun mukaan??
Nyt on (onneksi) töissäkin niin kiire, ettei päivisin paljoa ehdi vauvoja ajattelemaan. Ainakin jos meidän yksi lopputyöntekijä ei ole paikalla... On nimittäin käynyt harvinaisen selväksi kuinka hänellä on kolme pientä lasta ja kuinka kauhean rankkaa se on, kun ei ole omaa aikaa ja kuinka kamalaa on kun lapset koko ajan sairastaa ja haluaa kainaloon nukkumaan... huoh. Aina ei vaan jaksa kuunnella.
Se varmaan pitää mua aika omituisena jurmuttajana, kun en oo oikeestaan koskaan sanonut sille mitään sen jälkeen, kun se katsoi oikeaksi kommentoida joskus jotain siitä, että kuinka kauhean ihanaa meidän elämän täytyy olla, kun me voidaan "niinku matkustella ja lauantaisin juoda viiniä ja valvoa myöhään ja sunnuntaisin nukkua pitkään" ja kuinka mä en voi tietää millasta elämä on (kolmen lapsen kanssa). Just. En joo voikaan.
Miksi jotkut ei vaan tajua, että mitä kannattaa puhua ja mitä ei?
Se kyllä ärsyttää helposti tosi paljon, jos jo äidiksi tulleet alkavat kadehtimaan ääneen tätä lapsetonta elämää. Onhan tässä lapsettomassa elämässä varmasti hyvät puolensa ja onhan se äitiys varmasti tosi rankkaa. Mutta kun sitä äitiyttä kaipaa kaikkine huonoine puolineenkin niin paljon, että sieluun sattuu, niin ei oikein aina irtoa ymmärrystä tuolle kadehtimiselle.
VastaaPoistaSulla on kyllä ihailtava asenne, kun löydät positiivista siitäkin, ettei kroppa tässä kierrossa pelittänyt ihan ennakoitavalla tavalla. Pitää pyrkiä tuohon :)