Lomalla on ihanaa. Vaikka edelleen ajattelen vauvaprojektiamme päivittäin, ei se juuri nyt tunnu niin suurelta peikolta kun mitä se on tähän saakka ollut.
Jos tässä kierrossa onnistutaan, niin se on hieno juttu ja parasta mahdollista. Jos taas ei, niin ei sekään juuri nyt tunnu kaatavan maailmaa.
Päätettiin, että JOS plussaisinkin nyt, niin siitä huolimatta mennään sinne keskussairaalan polille. Tahdon, että meillä on suunnitelma olemassa siltä varalta, että jokin menee taas vikaan. Itsesuojelua kai... Ajatuskin siitä, että perutaan kauan odottamamme aika ja joudutaan takaisin lähtöruutuun tuntuu liian pahalta.
Huomenna vieraaksemme saapuu taas sama perhe, joiden viime visiitin jälkeen sain ensimmäiset kaksi viivaa raskaustestiin. Voi kunpa heissä olisi sitä jotain joka saa onnea aikaan. Ehkä se on se heidän pieni ja aurinkoinen ihminen? Se, jonka ristiäiset aiheuttivat melkoista päänsisäistä mylläkkää viime syksynä.
Nyt mennään dpo 10 ja kohti jännittäviä aikoja. Alavatsalla muilii ja pakottelee, myös repäisykipuja on ollut tänään. Tarkkaan en osaa sanoa, että onko nämä nyt sitten SELLAISIA tunemuksia, mitä oli silloin viimeksikin. Joka tapauksessa peruskiertoa voimakkaampia kuitenkin. Tai sitten kuvittelen... Joka tapauksessa on hyvä mieli ja testipäiväksi olen päättänyt perjantain.
Pääasia, että meillä on loma ja se on tuonut kokonaisvaltaisen hyvän mielen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti