Miksi en osaa tyytyä siihen kaikkeen hyvään mitä minulla on? Miksi haluan koko ajan jotain lisää tai jotain muutosta?
haluan vauvan
haluan perheen
haluan naimisiin
haluan uuden auton
haluan kaupunkiin
haluan ystävien luo muutenkin kuin virtuaalimaailmassa
haluan enemmän palkkaa
haluan enemmän vapaa-aikaa
haluan matkustella
haluan olla kotona
Minulla on kuitenkin paljon hyvää. Paljon sellaista mistä muut haaveilevat
olen terve
minulla on rakas avomies
minulla on kaksi ihanaa koiraa
minulla on omakotitalo, josta pidän
minulla on piha, jossa voi ottaa aurinkoa vaikka alasti
minulla on lähimetsä, jossa voi ulkoiluttaa koiria vapaana
minulla on hyvä työpaikka
minulla on ihania ystäviä
minulla on auto, mikä toimii vielä vuosia
En vain osaa tyytyä nykytilanteeseen. Jotain isoa ja tärkeää puuttuu. Jos saisin sen kaiken mitä haluaisin, niin olisiko elämä sitten kokonainen? En tiedä...
Tulisiko elämästäni ehjä, jos muuttaisimme kaupunkiin tai pääsisisin jotenkin lähemmäs ystäviäni ja läheiseni? Siinä tapauksessa joutuisin luopumaan työstäni, talostani, pihastani, lähimetsästäni ehkä autostakin. Eli ei ehkä sittenkään...
Vai tulisiko elämä kokonaiseksi sillä että saisin ympärilleni perheen, eli mentäisiin naimisiin ja saataisiin lapsi(a)? Ehkä. Silloin ei tarvitsisi luopua mistään. Jäisin ehkä täysin saamapuolelle. Elämään tulisi uutta sisältöä. Sitä mitä kaipaan. Sitä mitä varten kai olen olemassa...
Entä jos se ei onnistu? Mitä sitten? Siihen en osaa vastata.
"miten kauan sitä kestää? ei, sitä ei voi tietää." - Apulanta
Olen päättänyt, että perhe-wagonin hankintaprojekti saa toistaiseksi jäädä siihen, kunnes siihen tulee oikea tarve. Säästetään nyt ja käytetään ne rahat syksyllä tuleviin hoitoihin ja toisiimme.
Niinpä. Se on ihmeellistä, kuinka tämä täyttymätön lapsitoive tekee onnettomaksi, vaikka kaikki on hyvin nytkin. Mutta toisaalta asioiden haluaminen ja pieni tyytymättömyys nykytilanteeseen voi olla hyväkin asia. Tyytymättömyys nykytilanteeseen laittaa ihmisen toimimaan saavuttaakseen ne asiat, jotka haluaa. Voi kunpa se toiminta vaan toisi niitä asioita, joita kaipaamme.
VastaaPoistaTotta Sissiseni. :) Joskus sitä taitaa unohtaa, mikä elämässä on oikeasti tärkeää... Vai unohtaako sitä tässä elämän tarkoitusta odottaessa arvostaa tätä elämää mitä juuri nyt elää?
VastaaPoistaAinakin toisinaan pitää vähän nipistää itseään, että muistaa, miten hyvin asiat oikeasti onkaan. Mutta siitä huolimatta että asiat on hyvin, meillä on (kai) lupa olla onnettomia ja surullisia sen edessä, mitä emme saa...