nonni, tulihan se sieltä kun vähän potki tai oikeammin ulkoili. Illalla kävin vajaan puolitoista tuntia tarpomassa hangessa koirien kanssa ja sitten alkoi vääntö.
Nyt siis käynnistyi se yk 11 ja odotellaan tutkimusten alkua. Tää on taas niitä päiviä, kun ei jaksa luottaa tulevaan. Me ei vaan onnistuta. Luvassa töihin-kotiin-töihin-kotiin -elämää seuraavat 35 vuotta, ei taukoja, ei "elämän ruuhkavuosia", kahdestaan rauhassa ollaan ja elellään. Ehkä mennään naimisiin ja tavataan joskus ystäviä jos jaksetaan matkata ihmisten ilmoille ja katsella toisten lapsia, käydään keikoilla ja matkustellaan. Ei kai siinä mitään vikaa sitten ole. Voisikohan sitä sitten olla enemmän koiria tai jotain?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti