Jotenkin ristiriitaisesti ite suhtaudun tulevaan... Tavallaan se tuntuu hyvältä ja sitä jollain tavalla odottaakin, että jos saisi jotain vastauksia. Toisaalta pelottaa, että entä jos ei sitä lasta alakaan kuulua? Kauanko tässä kestää? Jotenkin etappina voi kai pitää sitäkin, että sitten ollaan oikeasti lapsettomia. Tai siis virallisesti.
Sitten käytännön asiat mietityttää tosi paljon... Jos siis päästään tästä omasta terkkarista johonkin tutkimuksiin ja eteenpäin niin se tarkoittaa sitä, että täytyy aina matkustaa 70 km keskussairaalaan ja tulee eteen kauheesti kaikkia käytännön ongelmia töiden järjestelyissä yms. Tuskin niitä poliaikoja saa kuitenkaan iltoihin ja viikonloppuihin... Ja yksityinen puoli ei helpota. Omassa pitäjässä on kyllä yksityinen lääkäriasema, mutta siellä on vaan perusgyne, eteenpäin jos mennään, ni pitää matkustaa kauemmas. Huoh... Tarkoittaa siis, että joudun kertomaan töissä. Ei kiva.
Mies suhtautuu asiaan jotenkin tosi mutkattomasti. Tyyliin: "tehdään vauvaa ja se tulee kun tulee ja jos ei tule niin sitten mennään kysymään missä mättää." Joten kyllä vähän eri tasoilla mennään ainakin asian käsittelyssä. Kyllä se on aina ihan haavi auki kun uus kierros alkaa, että "ei kai tää nyt noin vakavaa ole..."
Oon kehitellyt itelleni sijaistoimintoja. Revin vierashuoneesta tapetteja seinästä. Haluan muuta mietittävää... En kuitenkaan oliko ihan viisasta aloittaa sitä hommaa "tulevasta lastenhuoneesta". Yritän olla ajattelematta asiaa. Vaikka välillä se onkin vähän vaikeaa...
Ystäväpariskunta on käynyt nyt 12 viikon ultrassa ja kaikki on hyvin. Housut ei mene enää päälle ja vanhemmille kerrotaan paraikaa, että niistä tulee mummeja ja vaareja... Toivon, että sikainfluenssa ei hyökkää ainakaan mun ja miehen kimppuun, että varmasti päästään matkaan. Matkan alkuun on nyt 11 yötä. Toivon myös, että pystyn pitämään pienen kateuden sikiöni kurissa koko viikon. Tai oikeastaan toivon, että se pysyy visusti poissa, eikä tule takaisin enää koskaan. Ei toisten vauvat ole minulta pois...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti