Ruumiintoimintojen tarkkailusta

On se niin kivaa....

Nyt jo kohta 9 kk oon käyttänyt ruumiintoimintojeni tarkkailuun. Ehkä mielenkiintoisinta on ollut tarkkailla aamulämpöjä. Kuinka hienolta tuntuikaan ekaa kertaa havaita ovulaation aiheuttama lämmön nousu... On ollut mukava huomata paitsi että tosiaan omaan hormonitoimintaa, voin myös tarkastaa, onko ovis tapahtunut vai ei ja koska menkat alkaa taas.

Alkukiertojen aikana lämmöt ovat olleet 36,1-36,4 ja ovulaation jälkeen sitten 36,6-36,9. Pieni, mutta selkeä lämmönnousu siis tapahtuu. Eipä tuota mittailua olisi niin selvästä ja pitkään tullut tehtyä, ellen olisi säännöllisessä työssä. Nyt kun aamuisin herää vakioaikaan, niin lämmöntarkkailu on mahdollista. Häiriöherkkä menetelmä, niin sanotaan, mutta on ainakin mulle sopinut hyvin.

Lämpöjen tarkkailun ohella olen yrittänyt päästä kärryille limojen tarkkailusta. Ne kananmunaovislimat oon kyllä bongannut pari kertaa, mutta muuten ei tunnu olevan mitään järkeä noissa limaisissa ja limattomissa päivissä.

Työn alla on kohdunnapukan tarkkailu. Tässä kierrossa oon sitä yrittänyt tunnustella. Viime kierron loppupuolella kn oli kova ja ehkä alempana, kun nyt alkukierron aikana on ollut. Menkkojen aikaan se oli taas sit ihan "löllö" ja tosi alhaalla. Mielenkiinnolla ovista odotelle, että muuttuuko se silloin mihinkään suuntaan.

Ilolla olen myös havainnut pillerien lopettamisen jälkeisen uuden elämän. Kaikki tosiaan TUNTUU joltain. Ihanat asiat on IHANIA ja kamalat KAMALIA. Seksi tuntuu HYVÄLTÄ, mitä se ei sattuneesta syystä (jonka ehkä kirjoitan myöhemmin) ole ollut viimeiseen yli 10 vuoteen.

Huonona puolena mainittakoon painonnousu. Ensimmäistä kertaa eläissäni painoni on noussut kriittisenä pitämääni 60 kiloon. Nyt se on sitten tapahtunut. Vielä ei kuitenkaan ole huolta siitä, että olisin lihava. Pikemmin oon nyt turvallisesti siellä normaalipainon rajoissa ja siten ei raskautumiselle pitäisi olla esteitä.

Ja sitten on tietty finnejä, tosi kivaa. En ole harmikseni huomannut niiden noudattelevan vielä kierron kulkua. Niitä vaan on. Pieniä ja isoja, kipeitä ja rumia. Mutta näistä negaatioista huolimatta, en haluaisi pilleriaikaan enää ikinä palata! Mielummin ottaisin montamonta vauvaa.